PEPOn miesten edustusjoukkue jatkoi Tero Niemisen komennossa toista kautta peräkkäin, ja kausi toi jälleen paikan ylempään jatkosarjaan. Joukkue sijoittui 18 ottelun runkosarjassa neljänneksi ja viiden ottelun yläloppusarjassa kolmanneksi. Kakkosen kolmesta lohkosta kaksi parasta lohkokolmosta eteni Ykkösen nousukarsintoihin, ja PEPO oli näistä lohkokolmosista kolmanneksi paras – jääden niukasti karsintojen ulkopuolelle. Taistelu nousupaikasta kesti viimeiselle kierrokselle saakka, mutta pienet marginaalit päättivät lopulta kohtalon.
Joukkueen rakentuminen
Valmennus jatkoi edellisvuoden kokoonpanolla: päävalmentaja Niemisen tukena olivat Marko Kaila, Janne Muhli ja Ville Muhli. Joukkueen keskikenttä uudistui lähes kokonaan, kun kolmikko Jesse Jäppinen, Juuso Enbuska ja Theo Olives liittyivät ryhmään. Edelliskauden avainpelaaja Juho Enbuska allekirjoitti keväällä jatkosopimuksen, täydentäen näin kivikovan keskikentän.. Puolustukseen saatiin nuorta voimaa, kun Olli Turppo (LAUTP) ja Erol Erguner (lainalla Jipposta) vahvistivat toppariosastoa.
Kausi käynnistyi poikkeuksellisesti ilman ulkomaalaisvahvistuksia, sillä edellisellä kaudella pelanneen Derick Afeson Boatengin lähtö merkitsi siirtymistä täysin kotimaiseen pelaajaryhmään. Myös Alex Oikkosen sopimus purettiin yhteisymmärryksessä keväällä.
Kesken kauden joukkue vahvistui yhdellä pelaajalla, kun toukokuussa seura teki lyhyen kolmen ottelun sopimuksen Samu Suoraniemen kanssa, mutta hyökkääjän vahvat otteet johtivat jatkoon loppukauden ajaksi. Lopulta Suoraniemi ehti esiintymään 16 ottelussa.
Kausi kentällä
Seitsemän ensimmäisen ottelun jälkeen saldona oli vain kaksi voittoa ja paikka Suomen Cupissa menetetty, mutta kesää kohti kurssi kääntyi. Keskikesällä PEPO venytti voittoputken viiteen otteluun ja osoitti, että joukkueen taso oli huomattavasti alkukautta korkeammalla tasolla.
Kimpisen stadionista tuli jälleen todellinen linnoitus: PEPO voitti kaikki kuusi ensimmäistä kotiotteluaan ja kaatoi kauden mittaan molemmat nousukarsintoihin yltäneet joukkueet; VJS:n näyttävästi 4-1 ja FC Hongan 3-2. Kausi päättyi komeaan kotisaldoon: yhdeksän voittoa ja vain kaksi tappiota Kimpisellä.
Yläloppusarjan viidestä ottelusta PEPO voitti kolme. Kauden aloitus VJS:n vieraana Myyrmäessä oli haastava, mutta sen jälkeen joukkue venyi kolmen ottelun voittoputkeen. Viimeisessä ottelussa Helsingissä, PuiUn vieraana, PEPO johti pitkään aina 77. minuutille saakka, kunnes PuiU tasoitti. Voitolla PEPO olisi ohittanut C-lohkon kolmosen JBK:n ja saanut paikan Ykkösen nousukarsinnoissa.
Lohkojen parhaat lohkokolmoset laitettiin järjestykseen kaavalla, johon laskettiin mukaan kuuden joukkueiden lohkoista vain ottelut neljän parhaan joukossa olevia vastaan. Käytännössä se tarkoitti, että ennen viimeistä kierrosta oli täysin auki, ketkä lopulta pääsevät karsintoihin, sillä tulokset saattoivat heilua suuntaan tai toiseen.
Kilpailumääräysten mukaan:
“Kahden parhaan kolmanneksi sijoittuneen joukkueen järjestyksen määrittelee kohta 7.5. Lohkojen vertailussa sovellettava sarjataulukko sisältää ainoastaan ottelut (pisteet sekä tehdyt ja päästetyt maalit), joita joukkue on pelannut lopullisen sarjataulukon 1., 2. ja 4. sijalle sijoittuneita vastaan (yhteensä 9 ottelua).”
Viimeisen kierroksen ottelut alkoivat eri lohkoissa eri aikaan, ja sääntöjen absurdius konkretisoitui: PEPO oli pelannut oman ottelunsa klo 15:00, ja vasta klo 18:00 alkaneessa HJS:n pelissä HJS varmisti karsintapaikkansa häviämällä oman pelinsä.
Omien kasvattien esiinmarssi
Viisi eteläkarjalaista nuorta pelaajaa teki tällä kaudella debyyttinsä Miesten Kakkosessa PEPOn paidassa:
Olli Turppo, 15 ottelua, 18-v. (LAUTP kasvatti)
Eeli Sikanen, 13 ottelua, 18-v. (PEPO kasvatti)
Jere Hinkkanen, 9 ottelua, 17-v. (SiU / IPS / PEPO kasvatti)
Matias Kuitto, 7 ottelua, 17-v. (StU / PEPO kasvatti)
Topi Pohjonen, 3 ottelua, 18-v. (PEPO kasvatti)
PEPOn ja LAUTPn yhteistyö näkyi pelaajaliikenteenä edustusjoukkueiden välillä. PEPOn pelaajista Kolmosessa LAUTP:n paidassa pelasivat Topi Pohjonen (13 ottelua), Jere Hinkkanen (10), Matias Kuitto (8), Savva Rots (5), Olli Turppo (4) ja Ishmael Jammeh (1). Yhteistyö mahdollisti nuorille pelaajille tärkeitä peliminuutteja ja kehitysaskeleita miesten peleissä.
Tilastoja
Maalipörssin kärkisija jakautui kahden hyökkääjän kesken. Miesten Kakkosessa Samu Suoraniemi osui 16 ottelussa 11 kertaa, ja Miro Salminen viimeisteli saman maalimäärän 22 ottelussa. Täksi kaudeksi edustusjoukkueeseen palannut Markus Koistinen sijoittui maalitilaston kolmanneksi kuudella osumalla 19 ottelussa. Kärkiviisikon täydensivät Elias Seppälä ja Patrik Pesonen, jotka viimeistelivät kumpikin kolme maalia. Nippelitietona mainittakoon, että Suoraniemi teki kauden aikana kaksi hattutemppua.
Eniten pelanneet XI (minuutteina):
- Erol Erguner 1867min, 23 ottelua
- Jesse Jäppinen 1830min, 22 ottelua
- Miro Salminen 1805min, 22 ottelua
- Arttu Kotanen 1726min, 20 ottelua
- Onni Oinonen 1568min, 21 ottelua
- Jirko Sorsa 1440min, 16 ottelua
- Akseli Junnikkala 1338min, 21 ottelua
- Patrik Pesonen 1313min, 22 ottelua
- Theo Olives 1229min, 16 ottelua
- Samu Suoraniemi 1153min, 16 ottelua
- Olli Turppo 1074min, 15 ottelua
Katse tulevaan kauteen
PEPO on varmistanut Tero Niemisen päävalmentajaksi myös tulevalle kaudelle. Tällä ratkaisulla haetaan jatkuvuutta jo tehdylle työlle paikallisiin kasvatteihin pohjautuvan joukkueen rakentamisessa. Niemisen tavoitteena on, että joukkueen taustaryhmä ja pelaajarunko pysyvät mahdollisimman hyvin koossa, mikä takaa jatkuvuutta myös kentällä.
Pelaajasopimuksista tiedotetaan lisää harjoituskauden aikana. Varmaa on jo, että kapteeni Jirko Sorsa jättää joukkueen. Kesken kauden yhteisymmärryksessä sopimukset purettiin Joonatan Sinkkosen ja Aapo Jurvasen kanssa.
Oplus_16777216
